×
Ilmaliikenteen nopeus riippuu pääasiassa kolmesta tekijästä: infrastruktuurin valmius (tämä aiheuttaa noin 64 % kaikista viiveistä), kuljetusyhtiöiden aikataulujen noudattaminen ja kysynnän vaihtelu eri kausina. Erikoispalvelut lupavat nopeaa käsittelyä, ja kiireiset paketit saapuvat yleensä 24–48 tunnissa. Tavallinen ilmarahtikuljetus kestää kuitenkin pidempään, noin 3–7 päivää, koska rahtierät täytyy ensin koota. Tulevaisuudessa ilmarahtialan liikevaihto on ennustettu kasvavan noin 4,3 % vuosittain vuosien 2023–2027 välillä. Tämä kasvu tarkoittaa, että nämä tekijät tulevat vielä tärkeämmiksi, erityisesti sellaisissa toimialoissa, joissa ajoitus on kriittisen tärkeää, kuten lääkkeiden tai autonosien kuljetuksessa.
Tavaran käsittely keskeisissä satamissa Aasiassa ja Euroopassa kesti keskimäärin 18 prosenttia pidempään vuonna 2023 kuin ennen pandemian alkamista. Katsoessa Afrikan keskeisiä logistiikkakeskuksia vuoden 2024 tutkimukset paljastavat, että noin kolmannes kaikista suunnitelluista tavaralentoista kohtaa viivästymiä, joissa lentokentillä odotetaan yli neljä tuntia. Pääongelmat taitavat johtua vanhentuneista kylmävarastojen tiloista ja paperipohjaisen dokumentoinnin käytöstä sen sijaan, että käytettäisiin digitaalisia järjestelmiä. Tilanteet pahenevat erityisesti kiireisinä aikoina. Viime joulukuussa yksinään tavaralentoja yritettiin varata 23 % enemmän kuin mitä todellista tilaa oli käytettävissä lentokoneiden matkustajatilojen alla. Tämä aiheutti vakavia ongelmia logistiikkapäälliköille, jotka pyrkivät pitämään kaiken toiminnassa ilman katkoja.
Kärkisääntelyyritykset turvautuvat yhä enemmän koneoppimisalgoritmeihin, jotka seuraavat reaaliajassa n. 15 eri tekijää selvittäessään optimaalisia reittejä. Sääennusteet ovat tässä keskeisessä roolissa, erityisesti ne, joiden tarkkuus on 72 tunnin sisällä. Polttoaineen hinnat vaihtelevat koko ajan, joten nämä järjestelmät seuraavat myös näitä muutoksia. Ne tarkistavat myös, onko vaihtoehtoisissa lentokentissä vapaita aukkoja ja onko tullinkäsittely jo valmis. Kaikki tämä tietojen analysointi tekee todellista eroa. Keskimäärin lentokoneet poikkeavat suunnitellulta reitiltään 37 % vähemmän kuin ennen. Tämä taas tarkoittaa konkreettisia ympäristöedistyskertoja – hiilidioksidipäästöt laskevat noin 12 % jokaista tonni-kilometriä kohti. Huomattavaa on, että kaikki nämä parannukset tapahtuvat ilman toimitusaikataulujen heikentämistä, sillä ne pysyvät edelleen tiukasti hallittuina.
Vuoden 2023 raportin mukaan Maailman tullijärjestöstä käy ilmi, että lähes joka toinen ilmakuljetus kohtaa tullivii delay, jotka yleensä lisäävät toimitusaikaa 12 tunnista lähes kahteen kokonaiseen päivään. International Air Transport Association huomautti viime vuonna, että nämä viivyt kohottavat varastointikuluja noin 15–20 prosentilla yrityksille, jotka odottavat rahtinsa saapumista. Fruktroimimpia ovat paperiongelmat, jotka aiheuttavat tullinkäsittelyn ongelmia. Tilastojen mukaan noin joka kuudes kerta tullivirheitä tapahtuu esimerkiksi väärin käytetyissä HS-koodipaikoissa tai kun alkuperäasiakirjat yksinkertaisesti puuttuvat. Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia yrityksille, jotka tukeutuvat tarkkoihin toimitusaikoihin, erityisesti silloin, kun kuljetetaan tuoreita maataloustuotteita tai kalliita elektroniikkalaitteita, joissa ajoitus on erittäin kriittistä.
Viiveiden minimoimiseksi parhaat toimijat käyttävät kolmea todettua strategiaa: digitaalisen dokumentin esitäyttämistä 72 tuntia ennen saapumista, blockchain-alustoja turvalliseen ja reaaliaikaiseen vahvistamiseen osapuolten välillä sekä valtuutettujen välittäjien kanssa kumppanuutta, jotka saavuttavat 98 %:n ensitarkastushyväksymisasteet korkean liikenteen kulkuväylöissä, kuten EU-ASEAN.
73 prosenttia logistiikkapalveluiden tarjoajista ilmoittaa nousevien sääntelymaksujen nousun 18–25 prosenttia moninkertaisten tarkastusten vuoksi monen hallinnon alueiden lähetyksissä (Global Trade Review, 2023). Vaikka älykkäiden kulkuväyläsopimusten ansiosta rajajonot on lyhentyneet 40 prosenttia kokeiluissa, käyttöönotto on edelleen epäjohdonmukaista – erityisesti Afrikan ja Etelä-Amerikan alueilla.
Internet of Things on nykyään muuttanut ilmakuljetusten toimintatapoja. Viimevuotisen Logistics Tech Review -julkaisun mukaan toimitusongelmat ovat vähentyneet noin 34 % verrattuna vanhoihin seurantamenetelmiin. Nämä pienet upotetut anturit lähettävät jatkuvasti tietoa pakettien sijainnista, niiden lämpötilasta sekä ilmankosteudesta. Tämä jatkuva datavirta mahdollistaa logistiikkatiimin puuttumisen ennen kuin ongelmat ehtivät pahenemaan, vaikka tavarat olisivat edelleen matkalla eri mantereille. Näitä älykkäitä järjestelmiä käyttäneillä lentoyhtiöillä ongelmien määrä on vähentynyt lähes 30 % kiitos ennakoivan huollon varoitusten.
Kun IoT-anturit yhdistetään blockchain-teknologiaan, ne tuottavat muuttamattomia tietueita, jotka näyttävät tarkasti, mitä rahtia kohtaa jokaisessa matkan vaiheessa. Yhdistelmä ratkaisee joitain suuria ongelmia nykyisessä kuljetusteollisuudessa. Ensinnäkin se estää väärennettyjen asiakirjojen käytön, koska kaikki tallennetaan näille hajautetuille kirjanpitojärjestelmille, joita kukaan ei voi muokata. Toiseksi se varmistaa, että yritykset noudattavat sääntelyjä, koska lämpötilat tallentuvat automaattisesti kuljetuksen aikana – erityisen tärkeää lääkkeiden kuljetuksessa. Olemme nähneet todellisia parannuksia kansainvälisillä satamilla, joissa tulliviranomaiset aikanaan käyttivät tunteja manuaaliseen paperityöhön. Nyt digitaalisten vahvistusjärjestelmien ansiosta käsittelyaikojen on laskenut noin 40 prosenttia useilla maailmanlaajuisilla konttiterminaleilla.
Vaikka suuret kansainväliset lentokentät ovat edistäneet merkittävästi kehitystä, noin kuusikymmentä prosenttia pienemmistä alueellisista lentokentistä käyttää edelleen vanhoja järjestelmiä, jotka perustuvat 90-luvun tekniikkaan. Näiden kenttien välillä vallitseva ero aiheuttaa todellisia ongelmia paketeille, joita seurataan digitaalisesti, mutta jotka käsitellään vanhoissa lentokentissä manuaalisesti. Olemme nähneet tapauksia, joissa tavarat ovat jääneet kiinni jopa kahdenkymmenen neljän tunnin lisäksi tämän epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Useimmat nykyiset modernisointihankkeet keskittyvät API-liitännäisten integrointiin digitaalisen seurannan ja perinteisten manuaalisten prosessien yhdistämiseksi. Tällä lähestymistavalla lentokentät voivat päivittää toimintojaan vähitellen eivätkä joudu koko infrastruktuurin täydelliseen uudistamiseen kerralla, mikä olisi sekä kallista että häiritsevää päivittäisille toiminnoille.
Suuriin taloudellisiin voimiin ja muuttuviin kaupankäyntivirteisiin liittyy suoraviivainen vaikutus siihen, kuinka paljon tilaa lentoyhtiöt varaa rahtikuljetuksille ja mitä ne velvottavat siitä. Kun taloudellinen toiminta hidastuu, tehtaat tuottavat vähemmän tavaraa ja ihmiset käyttävät vähemmän rahaa, jolloin siirrettävää rahtia on yksinkertaisesti vähemmän. Otetaan esimerkiksi vuosi 2020, jolloin maailmankauppa kärsi takaiskun – IATA:n viime vuoden tietojen mukaan lentoyhtiöt kuljettivat itse asiassa noin 15 % vähemmän rahtia kuin tavallisesti. Toisaalta kun teollisuus kasvaa nopeasti kehittyvillä alueilla, nähdään odottamattomia kysynnän hyppyjä. Katso esimerkiksi Kaakkois-Aasiaa äskettäin, jossa elektroniikkatuotteiden viennit nousivat 22 % edelliseen vuoteen 2023 verrattuna. Ongelma syntyy, kun eri osat maailmaa eivät kaikki liiku saman suuntaan taloudellisesti. Jotkin suuret aasialaiset valmistamokeskukset ovat kamppailleet laskevien vientien kanssa, mikä luo tämän kysynnän epäjohdonmukaisuuden eri alueilla ja tekee tehokkaan globaalin kuljetusverkon ylläpidosta todella vaikeaa.
Verkkokaupan nousu muuttaa sitä, kuinka paljon tavaroita kuljetetaan ilmalla. Arviolta noin 25 % kaikista vähittäismyynneistä tapahtuu maailmanlaajuisesti verkkokaupassa vuoteen 2027 mennessä. Myös rajat ylittävien ostosten yhteydessä asiakkaat haluavat pakettejaan huomattavasti nopeammin – noin 30 % nopeammin kuin ennen pandemiaa. Siksi monet myymälät ovat siirtymässä laivojen sijaan käyttämään lentokoneita rahtauksessa, vaikka se on kalliimpaa. Suurimmat muutokset tapahtuvat erityisesti lääkealalla. Esimerkiksi kalliiden biologisten lääkkeiden, joissa vaaditaan erityiskäsittelyä, kohdalla lähes kaikki (noin 85 %) kuljetetaan ilmalla, koska niissä vaaditaan tiukkaa lämpötilan hallintaa kuljetuksen aikana. Tämä on myös järkevää, sillä kukaan ei halua elämää pelastavaa lääkettä särkistyneenä hitaalla laivamatkalla.
Älykkäät logistiikkayritykset käyttävät nykyään ennakoivaa analytiikkaa, joka tarkastelee asioita kuten kokoavia PMI-lukuja, kuluttajien luottamusta tietyillä alueilla ja lentopolttoaineen hinnan vaihteluita. McKinseyn vuoden 2023 tutkimusten mukaan yritykset, jotka oikeasti kiinnittävät huomiota näihin mittareihin, saivat ilmankuljetuskustannuksiaan laskeneen noin 18 prosenttia verrattuna niihin, jotka reagoivat ongelmiin vasta niiden sattuessa. Useimmat alan johtajat säätävät tavaroiden kuljetuskapasiteettiaan reaaliaikaisesti näihin päiviin mennessä. Joitain kärkisijoja olevia yrityksiä siirtää jopa 40 prosenttia käytettävissä olevasta ilmakuormaustilastaan viikottain riippuen siitä, mitä markkinat vaativat kulloinkin. Tämänlaajuinen joustavuus ratkaisee kaiken erityisesti arvaamattomien toimitustarpeiden hallinnassa.
Infrastruktuurin valmius, kuljettajien aikataulujen noudattaminen ja kysynnän kausivaihtelu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmakuljetusten kuljetusaikoihin.
Tulliselvityksen viivästyminen voi lisätä toimitusaikaa 12 tuntia lähes kahteen päivään, mikä vaikuttaa merkittävästi yrityksiin, joilla on tiukat määräpäivät.
Teknologiat, kuten IoT, lohkoketju ja koneoppimisalgoritmit, parantavat reitin optimointia, seurantaa ja tulliprosesseja.
Verkkokaupan kasvu on lisännyt nopeiden toimitusten kysyntää, mikä on johtanut siirtymiseen merikuljetuksista ilmakuljetuksiin korkeammista kustannuksista huolimatta.
Express-ilmakuljetus tarjoaa nopeamman kuljetusajan (24–48 tuntia) korkeamman hinnan kustannuksella, kun taas standardipalvelut kestävät pidempään (3–7 päivää) ja ovat kustannustehokkaampia.
